9.9.2015

Tyhmäkynnet

Julkaisenko vai enkö? Missä menee raja? En periaatteessa haluaisi julkaista blogissa kynsiä, jotka ovat ihan kamalat tai epäonnistuneet. En usko kenenkään saavan niistä itselleen oikein mitään ja olisihan se mukavempaa, että blogi pysyy kauttaaltaan siistinä ja kauniina. Toisaalta haluan olla rehellisen realistinen. Tämäkin harrastus sisältää päiviä, kun ei vain suju. Yhtenä ajatuksena blogin perustamiselle oli myös nähdä jotain kehitystä kynsissä. Kehityksen ehkä näkisi niistä tämän hetken paremmistakin kynsistä, mutta toisaalta sekin osoittaa jotain, jos jatkossa epäonnistuneita kynsiä tuleekin vähemmän.

Itse luen muiden blogeja ihaillakseni kauniita kynsiä ja saadakseni vinkkejä ja ideoita. Pidän blogeista, joissa on taitavasti toteutettuja kynsiä monipuolisesti. Toisaalta tykkään myös blogeista, joissa meneillään on sama harjoitteluvaihe kuin itsellänikin. Enkä myöskään pistä pahakseni, jos joku esittelee epäonnistumisiaan. Sehän vain antaa toivoa siitä, että aina ei hyvätkään onnistu ja toisten virheistä oppii itsekin. Jossain on kuitenkin mentävä raja eli ihan mitä tahansa kynsiä en ehkä halua julkaista yksittäisinä postauksina. Jonkinlainen kokoomapostaus olisi sitten toinen juttu.

Tein siis nyt tietoisen päätöksen, että rehellisyyden nimissä blogiin pääsee myös vähän surkeammat lakkaukset. Kuitenkin vain sillä ehdolla, että minulla on niistä jotain sanottavaa. Niiden tekoprosessi ehkä voisi antaa jotain muillekin, niistä voi oppia jotain tai niistä saisi muuten vain päivän naurut. Jos kynnet ovat vain rumat ja mitäänsanomattomat, eikä mitään kummempaa tekniikkaakaan ole kokeiltu, ne saavat päätyä kansion perukoille odottamaan. Tässä postauksessa on nyt ensimmäistä ja viimeistä kertaa kynnet, joista en vain yksinkertaisesti tykkää yhtään ja joista ei juuri ole sanottavaakaan. Kamalat. Kynnet, jotka ansaitsisivat juurikin paikan mappi ö:stä, mutta jotka pääsevät nyt kuvittamaan alun ajatuksia epäonnistuneista kynsistä.

Pohjalle lakkasin kaksi kerrosta Chinan oranssia. Kolmas olisi tarvittu, mutta tiesin peittäväni kerrokset mustalla, joten en viitsinyt vaivautua. Koristeluiksi siis sitten vain töpöttelin kelmulla mustaa, koska viimekertainen kelmutus onnistui niin hyvin! Tajusin hyvin pian, että koko homma olisi pitänyt tehdä toisin päin: alle musta ja päälle oranssia. Oranssi oli niin kaunis väri sellaisenaan, että harmitti, kun musta teki siitä niin likaisen synkän.

Olisi myös pitänyt jättää kaksi kynttä ihan vain oransseiksi kokonaan ja keksiä niihin ehkä joku pieni koristelu. Sillä tavoin muut kelmukynnet olisi voineet näyttää jopa kivoilta. Yritin tehdä kynsistä kivemmat kokeilemalla vaikka ja mitä erikoisia koristeluja kelmukynsien päälle, mutta eih. Mikään väri tai tyyli ei sopinut. Lopulta kellon lähetessä puolta kymmentä illalla päätin, että nämä saa jäädä tähän. Varsinaiset tyhmäkynnet.

Aina ei voi onnistua ja nyt olen hippusen viisaampi. Oranssi täytyy kyllä käyttää kynsillä uusiksi, se oli niin ihana!


Joudutteko te koskaan miettimään, voiko tai kannattaako jotain kynsiä edes julkaista? Mihin vedätte itse rajan?

Pohja: China Glaze If in doubt, surf it out
Koristelut: Mavala Black

10 kommenttia

  1. Mun mielestä toi kelmukuviointi näyttää kivalta :) ja sen takia just ei pidä olla liian kriittinen. Omat virheet kuitenkin paistaa aina omaan silmään enemmän. Muiden mielestä lakkaus voikin olla ihan onnistunut.

    Olen itsekin miettinyt moneenkin otteeseen missä raja menee. Olen kuitenkin päätynyt siihen että pyrin julkaisemaan kaikki kynnet, jotka saan tehtyä loppuun asti. Vähän rumemmatkin. Epäonnistumiset on osa harrastusta, niin haluan jakaa nekin. Sitä varten mä blogia pidän että saan kommunikoida mun harrastuksesta muille aiheesta innostuneille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Enail. :) Oot kyllä oikeassa, itse on aina niin kriittinen omia kynsiä kohtaan. Näen kyllä tuonkin puolen, että epäonnistuneet jaetaan ja jaan niitä mielelläni itsekin. Sitten kuitenkin kun kyseessä on tämmöiset kynnet, joissa ei oikein edes ole yritetty mitään ja ne on silti tylsät ja rumat (omasta mielestä), niin sitä vaan miettii, että onko julkaisussa järkeä. :)

      Poista
  2. Minusta nää on hienot! Semmoset synkeän syksyiset pienellä twistillä.
    Mää julkasen kaikki mun kynnet. Ei aina voi onnistua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo, kiitti! Synkeän syksyinen on juuri sopiva kuvaus! :D Ehkä en ole vain valmis siirtymään pois ihanista kesäkynsistä. Toi on kyllä kiva, että julkaiset kaikki. Mitäpä sitä piilottelemaan sitten, kun semmoista se harrastaminen on.

      Poista
  3. Näissä kynsissä ei ole mitään vikaa! :)
    Itse en julkaise kynsiä jotka ovat menneet pahasti pieleen. Tai jos ovat vaikka yön aikana menneet ruttuun, lohjenneet tms. Julkaisen kyllä sellaiset kynnet joissa on vaikka joku pieni moka, esim viiva vinossa tms (viitaten esim edelliseen essence-postaukseen, jossa oli viivat vähän vinksin vonksin :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, onpa jännä miten sitä ei sitten itse tykkää yhtään :) Kiva kuulla myös, että on joku muukin, joka ei ihan kaikkia kynsiä välttämättä julkaise. Jos mä en sallisi pikkuvirheitä, en voisi varmaan kyllä julkaista mitään, hehe. Mutta harvoinpa vähän vinot viivat mitään haittaa. :)

      Poista
  4. Onhan näissä voimakas värikontrasti, mutta mun mielestä siinä ei ole mitään pahaa kun kokonaisuus on kuitenkin siisti ja yksinkertainen. Näähän on tosi hienot! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! :) Hmm, kaipa mä vaan jäin sitten murehtimaan kauniin oranssin katoamista mustan alle.

      Poista
  5. Pakko sanoa että nää on mun mielestä oikeastaan aika makeet! Kontrasti on aika hurja, mutta jollain tapaa kivan näköinen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos! :D Alan epäillä omia silmiäni, kun kukaan ei ole vielä haukkunut näitä maanrakoon.

      Poista

Kommenttien valvonta on päällä, jotta kommenttien bongaaminen helpottuu ja muistan varmasti vastata kaikkiin. Kommenttisi tulee näkyviin, kun olen julkaissut sen. Kiitos kommentista, piristit päivääni. :)